Ketoruokavaliota on nyt takana kolmisen kuukautta ja lienee hyvä hetki katsoa, miten ruokavalio on vaikuttanut painooni. Aiemmassa postauksessani avasin tarkemmin, miten toteutan ketoruokavaliota. Kuten tuossa aiemmassa postauksessani mainitsin, painon pudottaminen oli yksi isoimpia syitä laittaa ruokavalio kuntoon, muttei toki ainut.
Taustaa
Olen pysynyt koko aikuisikäni ilman suurempaa yrittämistä samassa painossa, joka on noin 70 kg. En julkaise tarkkaa pituuttani (osittain, koska en tiedä sitä itsekään!), mutta olen pitkähkö nainen, eli tuo paino on mulle painoindeksin mukaan sopiva. Minulla on elämässäni takana myös yksi pidempi laihdutuskuuri, jonka aikana tavoitteellisesti tiputin painoni tiettyyn lukemaan.
Paino lähti mulla jonkin verran nousuun viime vuonna (jo ennen koronaa) salilla käynnin ja huolettoman syömisen myötä. Juuri ennen koronan alkua punnitsinkin koko elämäni ennätyspainon, joka oli 75kg. En ollut kuitenkaan huolissani tästä painonnoususta, sillä treenasin tuossa vaiheessa isoilla painoilla ja pyrin tietoisesti nostamaan painoa eli kasvattamaan lihasta. Päätin kuitenkin tuolloin, että nyt olisi aika alkaa hieman cuttailemaan eli aloin trackailemaan kaloreitani ja lisäsin muutamia lenkkejä treeniaikatauluun.
Mutta niinhän siitä sitten kävi, että korona sulki koko maailman ja omalla kohdallani lenkit ja syömisten trackailut jäivät siihen. Kun kesäkuussa sitten ensimmäistä kertaa uskaltauduin salille punnitsemaan itseni, huomasinkin painon nousseen noista kevään ennätyslukemista uuteen ennätykseen eli puntari näytti 77kg. Tässä vaiheessa kroppa jo oikeasti tuntuikin aika isolta, eivätkä vaatteet enää näyttäneet tai tuntuneet hyvältä.
Laihdutus ketoruokavalion avulla
Syksyn alussa päätin sitten kokeilla ketoruokavaliota painon pudottamiseen. Tämän lisäksi otin lenkkeilyn arkirutiineihini ja lisäksi salillakäynnin, joka oli jäänyt koronan myötä tauolle (ja jäikin pian uudestaan salien mentyä kiinni). Olin maltillinen tavoitteideni suhteen ja arvelin pystyväni tiputtamaan noin yhden kilon per kuukausi. Rajoitin myös kaloreideni saantia, sillä vaikka teoriassa ketoruokavaliolla ei lasketa kaloreita, ainakaan itse en käytännössä "uskaltanut" lisätä rasvan määrää ruokavaliossa laskematta kaloreita.
Ensimmäisen muutaman viikon aikana paino laski hyvin reippaasti. Syyskuun puolivälissä painoni oli 77kg, kun taas jo lokakuun alussa vaaka näytti 74kg. Näin iso pudotus johtunee siitä, että ketoruokavalion alkuaikoina paino saattaa tippua hyvin nopeasti, sillä kehosta poistuu nestettä.
Lokakuun ajan painoni seilasi 72-74kg välillä kunnes kuun loppua kohti vaaka alkoi säännöllisesti näyttämään 70kg. Tässä vaiheessa painon tippuminen tuntui oikeasti hurjalta, sillä ilman valtavaa efforttia tai hurjaa näläntunnetta olin oikeasti onnistut tiputtamaan painoa lähes kilon viikkovauhtia. Marraskuun aikana paino tippui hieman maltillisemmin, mutta tasaisen varmasti ja joulukuun alussa vaaka alkoi säännöllisesti näyttämään 68kg. Koska tämä oli aika lailla ihannepainoni päätin tässä vaiheessa nostaa kalorit ylläpitomoodiin eli tavoitteena on nyt pitää saavuttamani paino (ketoruokavaliolla jatkan toki edelleen, mutta lisäsin kaloreiden määrää).
 |
| Paino lähti liikkeelle 77kg (ei merkitty appiin) ja laski 68kg. Painoa tippui siis yhteensä jopa 9kg kolmessa kuukaudessa. Screenshot MyFitnessPal:lista. |
Paino tippui siis yhteensä kolmessa kuukaudessa noin yhdeksän kilogrammaa, mikä on paremmin kuin olisin voinut toivoa! Painon tippumisen huomaa selkeästi myös vaatteista ja kuvista. Painon tiputtaminen tuntui helpolta, enkä missään vaiheessa harkinnut luovuttamista tai kokenut tarvetta lipsua ruokavaliossa.
Niinkuin aiemmin mainitsin osa tippuneesta painosta on varmasti nestettä, sillä ketoruokavaliolla keho varastoi vähemmän nestettä kuin "tavallisella ruokavaliolla". Todellinen, pysyvä painon pudotus lienee siis muutaman kilon vähemmän.
 |
| Painoa on selkeästi lähtenyt vyötäröltä ja takamuksesta. Lisäksi painon putoamisen huomaa siitä, miten eri tavalla tuo toppi istuu tuossa oikean puoleisessa kuvassa. |
Painon ylläpito?
Niin nythän päästään siihen vaikeimpaan osuuteen eli painon ylläpitoon. Kuten mainitsin olen aiemmin onnistunut pudottamaan painoani kuitenkin niin, että kilot palasivat melko nopeasti takaisin. Painon ylläpitäminen tuleekin varmasti olemaan haasteellista ja saatan joutua trackaamaan kaloreitani vielä hyvän aikaa, ellen koko loppuelämäni ajan. Tällä kertaa olen kuitenkin toiveikkaampi siitä, että saan painoni pidettyä seuraavista syistä:
- Elämässäni ei ole lähitulevaisuudessa tulossa suuria muutoksia, jotka sotkisivat ruoka- ja liikuntarutiinejani.
- Ketoruokavalio auttaa hallitsemaan nälkää ja makeanhimoa.
- Edellisen laihdutuskuurin aikana minulla oli usein olo, että jouduin rajoittamaan syömistäni todella paljon ja kuurin jälkeen olikin tietyllä tavalla tarve "ottaa takaisin" ja herkutella oikein kaksin käsin. Painon pudottaminen tuntui tällä kertaa hyvin kevyeltä eikä laihduttamista kohtaan ehtinyt syntyä samanlaista ahdistusta kuin viime kerralla.
- Iän myötä olen kehittänyt tietynlaisen yhteyden kehooni eli tiedostan paremmin milloin olen kylläinen, milloin tarvitsen liikuntaa, lepoa, vettä tms.
- Haluan näyttää hyvältä ja tuntea oloni hyväksi. Sen sijaan, että hukutan tunteeni herkkuihin pyrin lähtemään salille tai lenkille tai tekemään jotain luovaa.
Keto on parantanut suhdetta ruokaan ja kehoon
Lopuksi pitää vielä hehkuttaa, että ketoruokavalio on parantanut suhdettani syömiseen ja kehooni. Tämä saattaa kuulostaa hieman yllättävältä, sillä yleensä tiukoilla ruokavalioilla on päinvastainen vaikutus. Yritän avata tätä hieman.
Ennen ketoa, erilaiset ruuat, etenkin sellaiset joiden syömistä oli rajoitettu tai joita ei ollut tapana syödä lapsuudessani, herättivät minussa ahdistuksen ja jopa syyllisyyden tunteita. Koin, ainakin jollain tasolla, aina häpeää siitä, että himoitsin herkkuja enkä pystynyt aina hillitsemään itseäni herkkujen suhteen. Toisaalta joihinkin ruokiin liittyi myös hyvin positiivisia mielikuvia. Esimerkiksi kaurapuuro oli sellainen ruoka, jota söin aina hyvällä omallatunnolla (vaikkei se ole edes välttämättä mikään ideaali aamupala tai välipala!). Ruokaan liittyvät tunteet ja mielikuvat ohjasivat vahvasti ruokailupäätöksiäni. Jos minun teki esimerkiksi mieli suklaata, saatoin perustella suklaan syömisen itselleni sillä, että ansaitsin suklaan raskaan päivän jälkeen. Suklaa oli ikäänkuin palkinto tai lohdutus, ja siihen liittyi paljon positiivisia muistoja esimerkiksi lapsuudestani. Toisaalta samaan aikaan tiedostin, ettei suklaa ollut terveellistä, mikä aiheutti ristiriitaisia tunteita.
Ketoruokavalion myötä suhteeni ruokaan on muuttunut neutraalimmaksi. Ruuasta on tullut ikäänkuin "makroja" eli ajattelen ruuat ravintoarvojen kautta. Jos himoitsen suklaata pohdin lähinnä, haluanko nauttia sokeria (yleensä en). Myös ruokien trackaaminen auttaa ymmärtämään minkälaiset ruoka-aineet sopivat itselle! Ei tarvitse siis mutuilla "kyllä peruna on hyväksi" tai kyllähän sitä silloin tällöin voi herkutella, vaan voi oikeasti tutkia minkälaiset ruuat sopivat itselle. Tämä saattaa kuulostaa hieman tylsältä, sillä tuleehan iso osa syömisen nautinnosta ruokaan liittyvistä mielikuvista. Jos ruokaan kuitenkin liittyy paljon ahdistusta ja painon hallinta tuntuu vaikealta, voi olla hyödyllistä pyrkiä irrottamaan tunteita syömisestä ja suhtautua ruokaan "tieteellisemmin".
Kommentit
Lähetä kommentti